Siirry sisältöön

Kuninkaita ja kilvankävijöitä

Idän, lännen ja pohjan kesken järjestettynä joukkuekilpailuna alkunsa saanut KILPA on vanhin kotimaisten rotujemme mestaruuskisoista. Ensimmäinen Kilpa järjestettiin vuonna 1937.

Jo pidemmän aikaa Kennelklubin herraskaisuus, ruotsinkielisyys ja Helsinki-keskeisyys oli herättänyt närää laajan maaseudun suomenkielisissä harrastajissa. 1935 aika oli kypsä ja Kennelklubin rinnalle perustettiin suomenkielinen Suomen Kennel-Liitto.

Vuoden 1963 Kilpaan nikkaroitu kyltti.

Kennelklubi oli järjestänyt vuosina 1936 ja 1937 Ruotsi-Suomi -maaottelun – ensin Ruotsissa ja vuotta myöhemmin porilaisten voimin Suomessa. Liekö ollut jonkinlainen vastaisku tälle, kun professori Kalle Rikalan aloitteesta Kennel-Liitto otti 1937 käyttöön uuden ajokoirien kilpailumuodon, jota myöhemmin alettiin kutsua nimellä ”Kilpa”. Naseva nimi oli johdettu seuraavien sanojen alkukirjaimista: Kennel-Liiton-Itä-Länsi-Pohja-Ajokoirakilpailu.

Suomi oli kisan nimen mukaisesti jaettu kolmeen piiriin, joista kustakin valittiin vuosittain kolme parhaiksi katsottua ajokoiraa kilpailemaan piirien paremmuudesta. Pitkään tärkeintä oli joukkuevoitto, vaikka toki Kilvan voittajakin erikseen mainittiin. Vuodesta 1946 alkaen kisan voittajia alettiin kutsua Ajokuninkaiksi ja joukkuemenestyksen merkitys ajan myötä väheni.

Suomenajokoiranarttu Piia 554/57 on kruunattu vuoden 1961 Ajokuninkaaksi. Ensimmäisen kerran oli Kilpa-ottelussa mukana myös Ajokuninkaan emäntä, rouva Laitinen; hänet haettiin autolla palkintojenjakotilaisuuteen sukulaistalosta, jossa hän oli vierailemassa.

Nykyään suomenajokoirien Kilpa on yksi kolmesta Kennelliiton kotimaisten rotujen otteluista ja samalla myös vanhin niistä. Muut kaksi ovat suomenpystykorvien Haukku-ottelu ja karjalankarhukoirien Hirvenhaukut-ottelu.

Jo pitkään Kilpaan osallistuvat koirat ovat käyneet läpi monivaiheisen karsinnan, ennen kuin paikka Kilpaan on irronnut. Vuodesta 1963 lähtien koirat on kolmen sijasta valittu neljältä lohkolta; idästä, lännestä, pohjoisesta ja etelästä, kolme koiraa kustakin sekä kolmantenatoista hallitseva mestari. Vuosina 1980-82 oli kokeilu, jossa jokaista kennelpiiriä valittiin edustamaan yksi koira. Niinä vuosina Kilpaan osallistuikin kolmentoista sijasta peräti parikymmentä koiraa.

Kilvan voittaja kruunataan vuoden Ajokuninkaaksi ja Suomen mestariksi. Myös pelkkää Kilpaan mukaan pääsyä arvostetaan ja ”kilvankävijöistä” puhutaankin kunnioittavaan sävyyn.

Ensimmäinen Kilpa järjestettiin Riihimäen ja Lopen rajamailla Ansalassa 14.11.1937. Ensimmäisessä Kilvassa kilpailtiin avoimen luokan säännöillä, seuraavana vuonna jo voittajaluokassa. Vuodesta 2005 lähtien koirien paremmuus on ratkaistu kahden päivän yhteispisteillä.

KILVAN VOITTAJAT JA AJOKUNINKAAT

Vuosi Voittaja Pistemäärä

1937 Immon Sampsa 77,21

1938 Peuhan Hula 69,81

1940 Peuhan Hurtti 71,78

1943 Hurri 66,81

1945 Hertta 66,33

Majuri Olli Korhonen seuraa vierestä, kun Antti Tanttu suolistaa Kilvan voittaneelle Hertalle ammuttua jänistä.

1946 Hokki 76,43

1947 Ukko 78,19

1948 Tuija 82,44

1949 Hurtti 77,00

1950 Kaisan Ali Ville 93,25

1951 Raju 94,71

1952 Hesan Kati 90,74

1953 Paijan Heli 53,76

1954 Vinha Turma 76,37

1955 Alli 93,28

1956 Renun Hely 80,34

1957 Renun Hely 87,15

1958 Ilo 83,89

Vuoden 1958 Ajokuningas Ilo isäntänsä ja emäntänsä kanssa magnetofoninauhalle otetun ajon jälkeen. Ilo, kaksoisvalio, on omistajansa pitkäaikaisen, määrätietoisen kasvatuksen tulos. Lännen lohkon tämänsyksyisissä (1959) Kilpa-ottelun karsinnoissa Ilolla oli epäonnea; se sai eteensä ketun, joka juoksi koko ajan pois päin. Koira saatiin kiinni vasta illalla noin 25 km päässä siitä, missä ajo oli alkanut.

1959 Revon Heli 90,94

1960 Hessu 67,48

1961 Piia 83,85

1962 Teilarin Tana 57,94

1963 Jylyn Häly 77,33

1964 Tutka 92,88

1965 Deisi 86,16

1966 Hölynpöly 77,36

1967 Karu 55,42

1968 Jack 80,31

1969 Lini 90,44

1970 Lini 86,50

1971 Anu 87,09

1972 Hokki 68,25

1973 Haku 73,42

1974 Suopellon Joppe 73,44

1975 Kopon Ippa 64,83

1976 Tina 85,88

1977 Ralian Seri 91,99

1978 Spana 90,54

1979 Sakke 83,86

1980 Taru 91,64

1981 Piia 89,85

1982 Hulda 77,53

1983 Piuhan Rami 93,37

1984 Masi 88,44

1985 Likka 84,34

1986 Saku 89,19

1987 Junnu 84,72

1988 Jehu 87,44

1989 Ylä-Koskelan Suvi 71,00

1990 Poku 79,28

1991 Ville 76,13

1992 Jetta 57,03

1993 Matkon Siru 89,06

1994 Roki 81,64

1995 Haku 78,39

1996 Vipulan Jalamari 92,00

1997 Vaskisalon Iita 91,67

1998 Kanuunan Lutu 88,58

1999 Jetro 91,8

2000 Pimu 91,28

2001 Pauhun Saku 91,95

2002 Mäkipirtin Jami 92,54

2003 Rave 78,31

2004 Karetan Kalle 84,51

2005 Toivolan Ritu 167,33

2006 Hautakorven Sepeli 131,17

2007 Nokikallion Haka 153,21

2008 Rännikorven Impi 168,96

2009 Pihkaniityn Ilari 181,38

2010 Mehtä Tellun Jape 182,54

2011 Hakatien Rico 164,29

2012 Hakatien Rico 173,71

2013 Puskajussin Pahapoika 146,25

2014 Mehtäpellon Heinäsato 150,80

2015 Alapörkän Fredi 177,13

Fredi on voittokakkunsa ansainnut.

2016 Jahti Ukon Jore 175,79

2017 Meripojan Kamu 156,38

2018 Meripojan Kamu 159,92

2019 Lillsand Bertta 152,92

2020 Patopojan Ella 178,58

2021 Arialin Ajatus 171,96

2022 Metsätuuli Tuima 126,71

2023 Puskajussin Arsa 161,67

2024 Kaspilanmäen Bosse 157,50

2025 Mehtälaulun Hilma 162,01

Vuoden 1963 ottelutoimikunnan puheenjohtaja Gösta Holm kuuntelee korva tarkkana ajoa.

Lähteet:

Suomen Ajokoirajärjestö, ajokoirajarjesto.fi/ajokuninkaat

Suomen Kennel-Liiton 10-vuotisjuhlajulkaisu 1945

Karjalan Kennelkerho 1936-1960

Matti Envall: Suomenajokoiria & ajokoirametsästys (2005)

Suomen Kennelklubin, Suomen Kennel-Liiton ja Suomen Kennelliiton julkaisut